Pari viikkoa sitten törmäsin uutiseen Hermannin Viinitilan viskistä. Google tarjosi asiasta niin vähän tietoa, että päätin ottaa puhelimen käteen ja soittaa Hermannin viinitilan tuotekehittelystä vastaavalle Timo Kettuselle.
Idea viskin valmistukseen Hermannin Viinitilalla lähti, kuten kaikki hyvät ideat, muutaman terävän pään yhteentörmäyksestä. Itä-Suomen viskipiireissä vaikuttavat Taposen veljekset olivat saaneet Kettusen innostumaan viskistä ja sen tekemisestä. Asiaan vaikutti myös lähes tyhjän panttina seisonut kolonnitislain, joka oli aikoinaan hankittu heledemäviinan valmistusta varten. Tämä eliksiiri ei ollut kuitenkaan suomalaiseen makuun ollut, ainakaan siinä määrin, että sen valmistamista olisi kannattanut jatkaa. Idea plus tuotekehittelyyn sopiva välineistö oli helppo laskutoimitus ja pian ensimmäiset Tekes-rahoitteiset kokeiluerät porisivat tislaimessa.
Sveitsistä tislausoppinsa saanut Kettunen kehuu kolonnitislaintaan oivaksi kokeilulaboratorioksi. Hermannin viinitilan kolonnitislain taipuu kolonnitislauksen lisäksi myös, jos oikein ymmärsin, perinteiseen pannutislaamiseen. Tämä mahdollistaa mielenkiintoisia kokeiluja, ja pannusta tynnyriin onkin päätynyt jo lähes 30 erilaista tislettä. Variaatiota on haettu niin mäskäyksestä, leikkauksista, tislausmenetelmistä kuin kypsytyksestäkin.
Tynnyripolitiikka on Hermannin Viinitilalla suuressa osassa. Koetynnyreiden koot vaihtelevat 30 ja 200 litran välillä. Myös eri puutyypit ovat hyvin edustettuina. Kettunen toteaa viskiä päätyneen ainakin bourbon-, oloroso sherry- ja portugalilaisiin New Oak -tynnyreihin. Kypsytyksen suhteen apua haetaan Hermannin viinitilan pitkäaikaisesta kumppanista, Valamon luostarista. Luostarin viinikellarit tarjoavat Kettusen mukaan erinomaiset olosuhteet viskin kypsymiseen. Muuten Valamon rooli on vielä projektissa auki. Tämän hetken suunnitelmien mukaan viskiä tullaan tulevaisuudessa myymään "Herman's Distillery" nimen alla. Kuten nimestä käy ilmi, juuriaan ei viinitila ole unohtamassa: Herman oli toinen alkuperäisen Valamon luostarin perustajista.
Tekesin antama rahoitus estää tuotteen myynnin, joten nyt tislattavat erät ovat täysin tuotekehittelyn ehdoilla tehtyjä kokeiluja. Kettunen visioi tulevaisuutta ja toivoi tuotekehittelyn johtavan muutamaan niin laadukkaaseen mallasviskiin, että täysimittainen tislaustoiminta voitaisiin laittaa vireille. Jo tällä hetkellä tislauspannu porisee Ilomantsissa lähes täydellä volyymillä, joten mistään puuhastelusta ei ole kyse. Kettusen mukaan varastossa on tällä hetkellä "jo tuhansia" litroja viskiä kypsymässä. Pidämme sormia ristissä, että näistä koe-eristä kuoriutuu uusi suomalainen mallasviski viskinystäviä ilahduttamaan.Kettunen pitää kuitenkin jalat maassa: "Nöyrä tulee olla. Valmis tuote puhukoon sitten puolestaan."
Kysyin lopuksi tislaamon mahdollisista suomalaisuuteen liittyvistä erikoisuuksista, esimerkkinä Glenfiddichin tuleva "Cask of Dreams Nordic" -pullote. Suoraan kysymykseen Kettunen vastaa myöntävästi, mutta toteaa yksityiskohtien olevan salaisuus. Jännittävää!
torstai 28. maaliskuuta 2013
tiistai 26. maaliskuuta 2013
Glenfiddich Virtual Distillery Tour
VYS järjesti tänään tiistain 26. maaliskuuta St. Michaelissa Brand Manager Timo Laurilan vetämän Glenfiddich "Virtual distillery tourin". Epäröin pitkään paikalle menoa, koska Glenfiddich ei suosikki tislaamoihini lukeudu. Sunnuntaina kuitenkin liha oli heikko ja sähköposti St. Michaelin lähti matkaan.
Kerrotaan aluksi ne negatiiviset tuntemukset, koska positiivisiin meininkeihin on kiva lopettaa. Ensiksikin pitkä miinus tulee tiedotuksesta. VYSsin tiedotteessa oli eri kattaus kuin paikan päällä lyötiin lasiin. 21-vuotiaan tilalta oli tarjolla 19-vuotiasta Age of Discovery -sarjan madeiraversiota. Tämä oli suuri pettymys, sillä juuri kyseisen viskin olen maistanut, omaan suuhuni huonosti sopivaksi todennut ja halusin antaa Glenfiddichille vielä mahdollisuuden näyttää kyntensä. St. Michaelin lähettämässä tekstiviestissä viskit olivat toki oikein, mutta luotin tiedotuksen kultaisen säännön mukaan uusimpaan tietoon, joka osoittautui virheeksi. Tämän vuoksi itse viskit jäivät ennakko-odotuksiin nähden selvästi miinuksen puolelle. Teknisten vaikeuksien vuoksi myös itse "Virtual distillery tour" jäi kokematta, mutta pidän tätä vain hyvänä asiana, sillä kuvamateriaalia osaan googlettaa itsekin.
Tilityksen jälkeen ne positiiviset asiat. Laurila veti tastingin asiallisesti läpi ja oli napannut mukaansa monenlaista tilpehööriä, jolla esitys sai mukavasti eloa. Pöydissä kiersi mm. mallastettua ohraa, pala turvetta ja muki Glenfiddichin new makea. Erityisesti viimeinen jäi positiivisesti mieleen. Harvoin näitä pääsee maistamaan, eikä se "pontikan" maku nyt niin paha ollut. Hedelmäinen ja raikas, sanoisin.
Viskipuolella mainostettu yllätyspullote oli 15-vuotias tynnyrinvahvuinen New Oak, jota käytetään osana 15-vuotiasta solera reserveä. Tätä maistettua tuli hinku päästä maistamaan myös muita soleran ainesosia. Mielenkiintoista litkua. Lopuksi korruptiolahjana jaettiin osallistujille myös "Whisky Game" tietovisa. Olin harkinnut pelin hankkimista jo pitkään, mutta tällä kertaa odottaminen näytti kannattavan. Miksi ostaa tänään sellaista, minkä saat huomenna "ilmaiseksi"?
Koko kattaus:
12yo
15yo
18yo
19yo Age of Discovery (Madeira)
15yo CS New Oak
Yhteenvetona tapahtuma oli kuitenkin positiivinen. Odotin koko päivän, että pääsen mestoille ja lähdin hymyissä suin pois. Näitä lisää, todenmukaisessa tiedotuksella, kiitos.
Kerrotaan aluksi ne negatiiviset tuntemukset, koska positiivisiin meininkeihin on kiva lopettaa. Ensiksikin pitkä miinus tulee tiedotuksesta. VYSsin tiedotteessa oli eri kattaus kuin paikan päällä lyötiin lasiin. 21-vuotiaan tilalta oli tarjolla 19-vuotiasta Age of Discovery -sarjan madeiraversiota. Tämä oli suuri pettymys, sillä juuri kyseisen viskin olen maistanut, omaan suuhuni huonosti sopivaksi todennut ja halusin antaa Glenfiddichille vielä mahdollisuuden näyttää kyntensä. St. Michaelin lähettämässä tekstiviestissä viskit olivat toki oikein, mutta luotin tiedotuksen kultaisen säännön mukaan uusimpaan tietoon, joka osoittautui virheeksi. Tämän vuoksi itse viskit jäivät ennakko-odotuksiin nähden selvästi miinuksen puolelle. Teknisten vaikeuksien vuoksi myös itse "Virtual distillery tour" jäi kokematta, mutta pidän tätä vain hyvänä asiana, sillä kuvamateriaalia osaan googlettaa itsekin.
Tilityksen jälkeen ne positiiviset asiat. Laurila veti tastingin asiallisesti läpi ja oli napannut mukaansa monenlaista tilpehööriä, jolla esitys sai mukavasti eloa. Pöydissä kiersi mm. mallastettua ohraa, pala turvetta ja muki Glenfiddichin new makea. Erityisesti viimeinen jäi positiivisesti mieleen. Harvoin näitä pääsee maistamaan, eikä se "pontikan" maku nyt niin paha ollut. Hedelmäinen ja raikas, sanoisin.
Viskipuolella mainostettu yllätyspullote oli 15-vuotias tynnyrinvahvuinen New Oak, jota käytetään osana 15-vuotiasta solera reserveä. Tätä maistettua tuli hinku päästä maistamaan myös muita soleran ainesosia. Mielenkiintoista litkua. Lopuksi korruptiolahjana jaettiin osallistujille myös "Whisky Game" tietovisa. Olin harkinnut pelin hankkimista jo pitkään, mutta tällä kertaa odottaminen näytti kannattavan. Miksi ostaa tänään sellaista, minkä saat huomenna "ilmaiseksi"?
Koko kattaus:
12yo
15yo
18yo
19yo Age of Discovery (Madeira)
15yo CS New Oak
Yhteenvetona tapahtuma oli kuitenkin positiivinen. Odotin koko päivän, että pääsen mestoille ja lähdin hymyissä suin pois. Näitä lisää, todenmukaisessa tiedotuksella, kiitos.
torstai 21. maaliskuuta 2013
Turpeinen uutiskatsaus
En ole viskihommia Ardbeg Roadshown jälkeen paljoa miettimään, joten otetaan vahinkoa takaisin parin pienen huomion kera. Tällä kertaa analyysissä viime viikkojen uutistarjona.
Valamon luostarissa tehdään viskiä! YLE uutisoi maanantaina, että Valamon luostarissa suunnitellaan yhdessä Hermannin Viinitilan kanssa viskin tekoa. Tämä tuli itselle aivan puskista. En ole mitään huhua moisesta kuullut, vaikka suht aiktiivisesti ainakin suomalaista viskiskeneä seuraan. Kertokaa ihmiset ihmeessä lisää, jos tietoa löytyy.
Tänään saimme nauttia myös kehysriihen tuloksista. Meitä viskinjuojia näytetään rankaistavan taas, sillä alkoholivero nousee yhdessä muiden ihanien haittaverojen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että viskinpuutteessa on yhä kalliimpaa syödä suklaata suruunsa. Vakavasti ottaen tämä tarkoittaneen aktiiviharrastajan kannalta siirtymistä yhä vahvemmin "virtuaalisen viinaralliin". Helsingin Sanomien haastattelema panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa ehtikin jo kommentoimaan päätöstä:
"Tässä tehdään veropolitiikkaa Viron eduksi"
Hyvin kaksijakoinen uutisviikko siis takana.
P.S. VYS järjestää St. Michaelissa ensi viikon tiistaina Glenfiddich tastingin klo 19:00. Tarjolla 12yo, 15yo, 18yo, 21yo sekä mystinen "yllätyspullote tynnyrivahvuisena". Käykäähän katsastamassa.
Valamon luostarissa tehdään viskiä! YLE uutisoi maanantaina, että Valamon luostarissa suunnitellaan yhdessä Hermannin Viinitilan kanssa viskin tekoa. Tämä tuli itselle aivan puskista. En ole mitään huhua moisesta kuullut, vaikka suht aiktiivisesti ainakin suomalaista viskiskeneä seuraan. Kertokaa ihmiset ihmeessä lisää, jos tietoa löytyy.
Tänään saimme nauttia myös kehysriihen tuloksista. Meitä viskinjuojia näytetään rankaistavan taas, sillä alkoholivero nousee yhdessä muiden ihanien haittaverojen kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että viskinpuutteessa on yhä kalliimpaa syödä suklaata suruunsa. Vakavasti ottaen tämä tarkoittaneen aktiiviharrastajan kannalta siirtymistä yhä vahvemmin "virtuaalisen viinaralliin". Helsingin Sanomien haastattelema panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa ehtikin jo kommentoimaan päätöstä:
"Tässä tehdään veropolitiikkaa Viron eduksi"
Hyvin kaksijakoinen uutisviikko siis takana.
P.S. VYS järjestää St. Michaelissa ensi viikon tiistaina Glenfiddich tastingin klo 19:00. Tarjolla 12yo, 15yo, 18yo, 21yo sekä mystinen "yllätyspullote tynnyrivahvuisena". Käykäähän katsastamassa.
torstai 7. maaliskuuta 2013
Ardbeg Roadshow St. Michaelissa
Oulussa on VYS:sin toimesta vuoden vaihteen jälkeen alkanut ohjattu, kaikille avoin tasting-toiminta. Ensimmäinen Douglas Laing -setti jäi välistä, joten Ardbeg Road Show nimikkeellä kulkevaan Ardbeg/Glemorangie maisteluun oli paikalle päästävä. Vaikka kattaus oli suhteellisen tuttu viskien osalta, oli paikalla muita virikkeitä, kuten Ardbeg Ambassador Jarkko Nikkanen. Ja tietysti paljon samanhenkisiä ihmisiä!
Kattauksena oli Glenmorangie Original ja Ealanta sekä Ardbeg TEN, Uigeadail ja Corryvreckan. En sen tarkempia muistiinpanoja viskeistä tehnyt vaan keskityin kuuntelemaan Jarkon höpinöitä ja nauttimaan yhdestä Suomen parhaan viskibaarin, St. Michaelin, tunnelmasta. Tunnelma oli itseasiassa niin hämyinen, että ei ainakaan minun pokkari taipunut julkaisukelpoisiin valokuviin. Mainittakoon viskeistä sen verran, että Glenmorangien Original maistui todella hyvältä ja tänä iltana se oli itselle se suunmyötäisin tuote. Artuista vanha suosikki Corryvreckan vei muita kuin lasta valjaissa.
Jarkko veti tastingin rautaisella ammattitaidolla ja huomio hyvin yleisöstä tulleet kysymykset, joiden taso heitteli aivan aloittelijatason kysymyksistä aina TENin L-koodeihin. Eräs täysin uusi juttukin tuli vastaan. Nikkanen esitteli muistaakseni Robert Hicksiltä oppimansa metodin viskin maisteluun. Tässä "Hicksin metodissa" viskiä otetaan siemaus suuhun, jonka jälkeen, viskin vielä ollessa suussa, otetaan pieni huikka vettä perään. Tällä saadaan sama efekti kuin veden lisäämisellä lasiin. Testasin metodia Corryvreckanin kanssa, jonka kanssa se ei ainakaan minusta viskielämystä parantanut. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen metodi.
Kaiken kaikkiaan tastingista jäi hyvä mieli. Tänään Ardbeg Roadshow rantautuu entiseen kotikaupunkiini Rovaniemelle. Käykäähän Olivers Cornerista kysymässä vieläkö mukaan mahtuun. 26.3. on sitten Oulussa Glenfiddichin vuoro. En itse tislaamon suuri fani ole, joten pitää katsoa tulenko paikalle.
Kattauksena oli Glenmorangie Original ja Ealanta sekä Ardbeg TEN, Uigeadail ja Corryvreckan. En sen tarkempia muistiinpanoja viskeistä tehnyt vaan keskityin kuuntelemaan Jarkon höpinöitä ja nauttimaan yhdestä Suomen parhaan viskibaarin, St. Michaelin, tunnelmasta. Tunnelma oli itseasiassa niin hämyinen, että ei ainakaan minun pokkari taipunut julkaisukelpoisiin valokuviin. Mainittakoon viskeistä sen verran, että Glenmorangien Original maistui todella hyvältä ja tänä iltana se oli itselle se suunmyötäisin tuote. Artuista vanha suosikki Corryvreckan vei muita kuin lasta valjaissa.
Jarkko veti tastingin rautaisella ammattitaidolla ja huomio hyvin yleisöstä tulleet kysymykset, joiden taso heitteli aivan aloittelijatason kysymyksistä aina TENin L-koodeihin. Eräs täysin uusi juttukin tuli vastaan. Nikkanen esitteli muistaakseni Robert Hicksiltä oppimansa metodin viskin maisteluun. Tässä "Hicksin metodissa" viskiä otetaan siemaus suuhun, jonka jälkeen, viskin vielä ollessa suussa, otetaan pieni huikka vettä perään. Tällä saadaan sama efekti kuin veden lisäämisellä lasiin. Testasin metodia Corryvreckanin kanssa, jonka kanssa se ei ainakaan minusta viskielämystä parantanut. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen metodi.
Kaiken kaikkiaan tastingista jäi hyvä mieli. Tänään Ardbeg Roadshow rantautuu entiseen kotikaupunkiini Rovaniemelle. Käykäähän Olivers Cornerista kysymässä vieläkö mukaan mahtuun. 26.3. on sitten Oulussa Glenfiddichin vuoro. En itse tislaamon suuri fani ole, joten pitää katsoa tulenko paikalle.
***
Loppuun pieniä huomioita, mitä viskimaailmasta on tullut viime viikon aikana tehtyä. Areenassa on kuunneltavissa Yle Ykkösen Hienostelua -ohjelmasarjan viskijakso. Luvassa klassista musiikkia, ihanan hidasta journalismia ja käsittämättömän laadukas viskikattaus. Kuuntelemaan pääsee klikkaamalla tästä.
Toinen huomio liittyy kirjallisuuteen. Kävin kirjastosta hakemassa lainaan Martti Häikiön Alkon historia -nimisen teoksen ja selailin kursiivisesti läpi viskiviittauksia etsien. Alla pari mielenkiintoista faktaa:
"Kieltolain päättymisen jälkeen 1932 Alkon aloitettua toimintansa oli sen valikoimassa 16 erilaista viskiä. Näiden viskien nimiä ei kirjassa mainittu, mutta lähdeviittestä löytyy alkuperäislähde asiasta enemmän kiinnostuneille: Vähittäismyyntihinnasto N:o 1, Hotelli- ja ravintolamuseon arkisto."
"Mäntsälän kapinan pelättiin vaikuttavan markan arvoon ja riski valuutta-arvon heittelyistä haluttiin jättää myyjän harteille. Ensimmäinen markoilla käyty ulkomailta tehty alkoholiostos oli jättimäinen 67 200 pullon viskitilaus The Distillers Companyltä 5.3.1932. Häikiön mukaan tämä on edelleen yksi suurimpia yksittäisiä kauppoja, joita Alko on tehnyt."
"Jaloviinan kanssa samana vuonna 1932, lanseerattiin markkinoille myös leikattu viski, eli Viski-viina. Tästä herkusta ei kuitenkaan tullut Jaloviinan kaltaista hittiä ja tuote vedettiin markkinoilta 1941."
Lisää epämääräistä faktaa ja rautaista historiaa rakkaasta pitkäripaisestamme: Martti Häikiö: Alkon historia. Otavan kirjapaino, 2007.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)