perjantai 9. helmikuuta 2018

Panimokauppavahvuiset oluet ovat täällä!

Suomen alkoholaki ja sen historia on surullista luettavaa. Löysin kesällä kirpparilta Jorma Simpuran "Vapaan viinan aika - 50 vuotta suomalaista alkoholipolitiikkaa" -teoksen. Kirja maalasi kuvan alkoholipolitiikasta, jonka johtavana ajatuksena on ollut holhous. Ihmisen oma harkinta alkoholiasioissa ei ole ollut vaihtoehto, johon olisi uskottu saati luotettu.

Tästä huolimatta itsenäisyyden ajan Suomen alkoholihistoria on suurimmaksi osaksi kulkenut rajoituksista kohti vapautta. Enää alkoholin kanssa ei tarvi ottaa kaveriksi pakollista leivänkannikkaa tai pubin narikasta vuokrata kravattia, jotta pääsee sisälle oluselle. Silti perusajatus kokonaiskulutusta kyttäävästä ja kansainterveys edellä menevästä holhouksesta on säilynyt.

Muutama päivä ennen joulua Suomen eduskunta vihdoin päätti uudesta alkoholilaista. Päällimmäinen tunne minulla oli pelko. Yhteiskunnallisessa keskustelussa konservatiiviset äänensäävyt tuntuivat olevan voitolla ja jopa nuorekkaana ja edistyksellisenä puolueena pitämäni Vihreät oli uuden puheenjohtajansa Touko Aallon suulla pitäneet maitokaupan prosenttirajojen nostoa virheenä. Olutihmisenä itseään pitävän Toukon on syytä hävetä!

Pelkoni oli, että kaikki hyvät uudistukset vesittyisivät kokonaiskulutuksen ympärille kietoutuneeseen kansanterveydelliseen näkökulmaan ja puskat, aallot ja räsäset veisivät voiton. Kun äänestystulos vihdoin tuli julkisuuteen, muistan hihkaisseeni ääneen riemusta kun autoradio minulle asian tiedotti. Ensimmäinen päivä tammikuuta hakiessani saksalaista 5,2 prosenttista vehnää lähikaupasta päässäni oli vain yksi iloinen ajatus: Taantumuksen tuulet eivät puhaltaneetkaan sillä voimalla, mitä media oli antanut ymmärtää!

Alkoholiuudistuksen mielenkiintoisin pointti ei kuitenkaan ollut maitokaupparajan nosto vaan panimoiden ulosmyyntioikeus. Vaikka mediassa on liikkunut tietoa, että tätä prosessia on tahallisesti viranomaisen puolesta yritetty vaikeuttaa ovat ensimmäiset panimot kauppansa auki saaneet. Tämän myötä on syytä lanseerata uusi termi alkoholikeskusteluun limuviinojen rinnalle: panimokauppavahvuus. Tällä tarkoitetaan kaikkiea 0-12 prosenttisia alkoholeja, joita panimot voivat nyt myydä.

Oululainen panimo Maistila aukaisi kauppansa tänään. Tämä oli päivä, jota piti tietysti lähteä juhlistamaan.

Maistilan tyypit olivat rakentaneet mukavan pienen kioskin panimon kylkeen, jossa oli kaikki heidän käsiinsä saamat oman panimon tuotteet esillä. Hinnat mukailivat Alkon ja maitokaupan linjoja, mutta kymmenen kertaa kymmenestä annan katteen  panomiehille itselleen kuin S-mafian tai Alkon hyppysiin. Historiallinen hetki, mukava kauppa ja konkreettinen esimerkki siitä, että alkoholi- ja olutkulttuuri menee eteenpäin. Käykäähän asioimassa. Alla muutama fiilistelykuva.

Jonin ilme kertoo oleellisen.
Täältä sitä saa!

Valikoima ja hinnasto.

Saalis!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti